Havaintoja Istanbulista

Istanbul jaksaa edelleen ihastuttaa minua. Tuosta upeasta kaupungista löytää joka käynnillä uusia puolia. Tässä muutamia havaintoja viime viikolta, jolloin olin Istanbulissa pari päivää pikkusiskoni kanssa:

1. Ortaköyssä on viihtyisän (mutta kalliin) näköisiä terassihotelleja. Tämä minulle entuudestaan tuntematon kaupunginosa oli Bosporinristeilyn välipysähdyspaikka. Ortaköy näytti niin viehättävältä jo pelkästään laivasta käsin, että minun on pakko päästä käymään siellä ensi Istanbulin-reissulla. Minulla ei ole luultavasti varaa majoittua yhteenkään näkemistäni, kohti Bosporinsalmea kurkottavista ylellisistä hotelleista (en ole edes uskaltanut tarkistaa niiden hintoja), mutta uskon että tällainen vähän köyhempikin vierailija voi viettää paikassa oikein mukavan iltapäivän tai illan.

2. Istanbulissa on paljon - vielä enemmän kuin Ankarassa - söpöjä kulkukissoja. Jopa hostellissamme (kyllä, majoituimme tällä kertaa Ortaköyn luksushotellin sijaan äskettäin avatussa Bunk-hostellissa coolilla Beyoğlun alueella - elämä on täynnä valintoja..) yöpyjiä viihdytti hauska pikkukissa, joka oli luultavasti alun perin peräisin Istanbulin kaduilta. Siitä minulla ei valitettavasti ole kuvaa, mutta kuvasin kyllä monta muuta kattia. Ja niin teki siskonikin, joka rakastaa kissoja!

Tämän kissan bongasimme itse asiassa Ankarassa, mutta katsokaa nyt sitä, tuitui!

Katit pyrkimässä Ruotsin konsulaattiin - turvapaikan haussa?

3. 1300-luvulta peräisin olevassa Galatan tornissa on hissi! Kävin vihdoinkin tornin näköalatasanteella. Odotin kapuamista kapeita, ehkä kivisiä kierreportaita pitkin niin kuin Olavinlinnassa, mutta ylös 50 metriin viekin nopea hissi. Mikä pettymys! No, on tietysti kiva, että vähemmän kiipeämisestä pitävätkin pääsevät ihailemaan ylhäältä avautuvia upeita maisemia, mutta miksi tornista on tehty sisältä niin moderni?

 

4. Helteillä kannattaa käydä Basilicassa. Istanbulissa on kuumuuden ja suuren ilmankosteuden vuoksi kesällä todella hikistä. Bosporinristeilyn lisäksi Basilica Cistern, maanalainen, 500-luvulta peräisin oleva Rooman imperiumin aikainen vesisäiliö, on silloin ehdoton viilentymiskohde. Basilica sijaitsee Sultanahmetissa melko lähellä Topkapın palatsia. Siellä oli hämärää ja ihanan vilpoista, katosta tippui niskaamme virkistäviä vesipisaroita. Pylväiden välissä uiskenteli valtavia kaloja. Meduusan päillä koristeltujen pylväiden lisäksi vaikutuksen teki erityisesti kaksi yllättävää sähkökatkosta, jolloin paikka muuttui hetkeksi pilkkopimeäksi! Melkein odotin siinä aavemaisessa tunnelmassa meduusojen heräävän henkiin..

 

5. Ankaran hyviä puolia verrattuna Istanbuliin (olen huomannut, että niitäkin siis löytyy): Paljon pienempi ilmankosteus, mistä johtuen kesähelteet eivät tunnu niin tukahduttavilta. Vähemmän turisteja - kukaan ei huutele perään kaduilla tai yritä jatkuvasti myydä sinulle jotain. Eikä myöskään tervehdi sinua venäjäksi - miksi ihmeessä turkkilaiset luulevat aina, että olen venäläinen?

Seuraavassa postauksessa, jonka saan toivottavasti lähipäivinä aikaiseksi, seikkaillaan Antalyassa.